JOULUFIILIKSET

Ajattelin, että aloittaisin tän postauksen kertomalla mun hyvistä joulufiiliksistä, koska onhan joulu kuitenkin aina yksi niitä vuoden kohokohtia. Kuitenkin sen sijaan, että olisin aamulla herännyt siihen ihanaan joulufiilikseen, mihin joka joulu, mä heräsin ennemminkin väsymykseen ja ahdistukseen.

Mulla on mennyt oikeestaan tosi hyvin täällä. Oon alkanut tykkäämään täällä asumisesta eikä koti-ikävääkään oo ollut pitkään aikaan, mutta tänään se sitten iski. Aamusta asti mulla on ollut sen takia mieli vähän maassa eikä mun fiilikseen todellakaan auttanut se, että mä sorruin kattelemaan vanhoja joulukuvia kotoa. Eli vinkkinä vaan tuleville vaihtareille, keskittykää jouluun siellä missä ootte, älkääkä katselko kuvia kotoa!

Vaikka mun aamu ei alkanut joulufiilistelyllä eikä mulla oo nytkään oikeen fiilistä jouluun, niin olo alkaa pikkuhiljaa olemaan parempi. Oon täällä oppinut ottaan asiat asioina ja fiilikset fiiliksinä. Kaikki kuitenkin järjestyy aina ja fiilikset paranee, kun antaa niille aikaa parantua. Jokaisessa päivässä on kuitenkin niitä hyviäkin puolia, kun opettelee niitä löytämään. 

Tänään vietän joulua mun hostperheen kanssa ja huomenna sit sitä kunnon kanadalaista joulua Ansan hostperheen kanssa. Ihanaa päästä viettämään joulua hyvän ystävän kanssa, joka kokee tän ihan saman, minkä mä ja pystyy ymmärtämään mun fiilikset ihan täysin. Ehkä me molemmat huomenna löydetään edes vähän sitä joulufiilistä jostain!

Ehkä se on kuitenkin ihan hyvä päästä näkemään toisenlainen joulunvietto niin oppii tästäkin kulttuurista taas enemmän. Nää on niitä once in a lifetime- kokemuksia, joista täytyy ottaa kaikki irti ja joita ei ihan joka päivä, tai joka vuosi pääse kokemaan. 

Wishing you all a very Merry Christmas <3

JOULUKUU

Vaikee kuvitella, että nyt alkaa oleen jo joulukuun puoliväli. Ensimmäiset 100 päivää on mennyt tosi nopeasti ja tuntuu oudolta, että nyt on alkanut jo kotiinpaluun suunnittelu, vaikka vastahan me suunniteltiin tänne lähtöä. 

Viimeaikoina oon ollut jotenkin tosi onnellinen. Kai se johtuu siitä, että alun vaikeudet alkaa olla pikkuhiljaa selätetty ja muutenkin asiat alkaa rullaan paljon paremmin ja tää alkaa tuntuun jo ihan kodilta. Tottakai niitä ajatuksia siitä, kuinka ihanaa olisi nukkua omassa sängyssä, käydä sitä omaa koulua ja viettää aikaa oma perheen kanssa, tulee aina silloin tällöin. Noina hetkinä pitää muistaa ajatella sitä, kuinka ainutkertainen kokemus tää vaihtovuosi on. Mä nykyään kuitenkin ajattelen ton kotiinpalun niin, että se on asia mitä mä odotan innolla eikä niin, että mun on pakko päästä kotiin nyt heti. Tietyllä tapaa se on myös tosi haikeeta ajatella, että kuuden kuukauden päästä tää kaikki on ohi ja mä en tuu enää koskaan kokeen mitään samanlaista. 

Koulun puolesta oli aika vaikeeta, kun oli kaikki rästitehtävät tehtävänä siltä kahdelta kuukaudelta, mitkä olin putkeen kipenä. Nyt onneks alkaa oleen nekin tehtävät valmiina eli tällä hetkellä näyttää siltä, että saan käyttää tulevan loman pelkästään lomailuun eikä noihin koulujuttuihin! Muutenkin oon tosi ilonen, että tätä ekaa semesteriä on jäljellä enää viis viikkoa, koska oon jo niin kyllästynyt tähän. Toivottavasti saan ens semesterille kivat ainet niin jaksaa sen viis kuukautta sit helposti!

Muuten ei oo mitään ihmeellistä oikeen tapahtunut. Pari viikkoo sitten olin viikonlopun Whistlerissä Ansan luona ja käytiin myös Vancouverissa pyörähtään. Oli ihan mahtava reissu ja erityisen kivan tosta reissusta teki se, että ei tarvinnut yhtään miettiä aikaa vaan sai ihan rauhassa kierrellä kauppoja ja käydä syömässä.

Tänään käytiin mun hostäidin kanssa haikkaamassa vesiputouksilla, mutta siitä lisää myöhemmin! Huomenna mennään Ansan kanssa Whistleriin osteleen joululahjoja, joten mun huominen päivä meneekin aikalailla sit siellä.