Vuoden aikana tapahtunutta ...

Viimeisimmästä postauksesta on kulunut kohta jo vuosi ja niin paljon on ehtinyt tapahtua tässä välissä. Mitään en oo tänne viimeisen vuoden aikana kirjoittanut, koska mulla ei suoraan sanottuna oo ollut minkäänlaista fiilistä siihen ja oonkin monesti miettinyt, että ehkä tää blogin kirjoittaminen ei ollutkaan niin mun juttu. 

Kuitenkin mä löydän aina itseni miettimästä postausideoita blogia varten, joten ehkä me annetaan vielä yksi mahdollisuus tälle blogille ja sen tulevaisuudelle. 

Mulle on muutenkin nyt kehittynyt niin paljon ideoita tän blogin suhteen, etten malta odottaa, että pääsen toteuttamaan niitä ja viemään tätä blogia eteenpäin.
Piilotin osan vanhoista postauksista, koska haluan aloittaa niin sanotusti puhtaalta pöydältä ja viedä tätä blogia ihan eri suuntaan, mihin aluksi ajattelin. Musta tuntuu nyt, että olen vihdoinkin löytänyt itseni ja suunnan mun omalle tekemiselle.

Kuvat:  Eelis

Mitä sitten on vuoden aikana tapahtunut? 

Ihan ensiksi on pakko sanoa, että vaikka monesti vaihdon aikana harmittelin täällä blogissakin sitä, että asiat ei mennyt niinkuin niiden piti, oon ihan älyttömän kiitollinen itselleni siitä, etten lähtenyt kesken kaiken kotiin. Kaikki kääntyi niin paljon paremmaksi keväämmällä, kun saatiin kaikkia asiat järjestykseen. En voi sanoa, että vaihtovuosi olisi ollut mulle mun elämän paras vuosi, mutta ihan ehdottomasti se oli mun tähänastisen elämän opettavaisin vuosi. Koin paljon uusia asioita ja nimenomaan niitä once in a lifetime-hetkiä, sain uusia ihania ystäviä sekä opin niin paljon uutta itsestäni. 

Kesä menikin taas aika rennoissa merkeissä. Vietettiin paljon aikaa perheen kesken, käytiin sukulaisten luona ja mökkeiltiin. Olikin yllättävän hankalaa opetella ottamaan rennosti ja olemaan niin sanotusti tekemättä mitään sen jälkeen, kun palasi jatkuvien muutosten keskeltä takaisin kotiin. En muista, että mulla olisi koskaan ollut tylsää Kanadassa ollessani, koska olin aina menossa enkä koskaan kieltäytynyt, kun mua pyydettiin lähtemään johonkin mukaan. Muistan, kuinka mun elämä tuntuikin yhtäkkiä tosi tylsältä palattuani takaisin Suomeen. 

Syksyllä vatsaan tulikin sitten koulu ja kiireet. Halusin suorittaa, ja suoritinkin, kaikki mahdolliset kurssit äkkiä alta pois, että pystyisin valmistumaan tulevana keväänä samaan aikaan oman ikäisteni kanssa vaihdosta huolimatta. Lopulta väsyin siihen kaikkeen kiireeseen ja stressiin ja mun piti ottaa pieni breikki kaikkeen, erityisesti niihin kouluhommiin.

Olin sairauslomalla, kunnes pystyin taas nukkumaan normaalisti ja avaamaan tietokoneelta koulutehtävät ilman, että alkoi heti ahdistaa. Näin jälkeenpäin ajateltuna, olisin ehkä voinut suunnitella ja aikatauluttaa vähän järkevämmin noi kurssit, koska ei niillä oikeasti edes ihan niin kiire ollut kuin kuvittelin... Ja mitä tästä opittiin, saat niin paljon enemmän aikaan kun muistat levätä välissä etkä väsytä itseäsi liikaa. Niillä koulujutuilla ei oo niin kiire, että ne menisi sun oman hyvinvointisi edelle.

Tällaistä mulle siis kuuluu. Kaikenkaikkiaan se aika, jonka oon täältä ollut pois, on ollut aika tapahtumarikasta. Nyt kuitenkin mulla on kaikinpuolin kaikki hyvin, toivottavasti teilläkin!